Asiakasymmärryslähtöistä kasvua
Talouden heikkojen kasvunäkymien tilalle on vihdoin tarjolla elpymisen valoa. OP arvioi yksityisen kulutuksen kasvavan jo tämän vuoden aikana reaalitulojen kasvaessa. Käänne kohti ”kohtalaista kasvua” koko kansantalouden osalta koittaa ensi vuonna. Suhdanne toki kurittaa monia toimialoja edelleen, eivätkä kustannuspaineet tunnu vielä hellittävän. Haasteista huolimatta katseet tulisi kääntää uuden kehittämiseen ja kasvun mahdollistamiseen jo nyt, jotta edellytykset kasvuun olisivat käänteen tapahtuessa olemassa!
Innovaatioista kaupallistamiseen
Usein kasvua ajatellaan innovaatiovetoisesti. Vahvaan insinööriosaamiseen perustuvia innovaatioita tietysti tarvitaan, sillä parhaimmillaan ne mahdollistavat markkinadominanssin ja voimakkaan kasvun. Todellisten innovaatioiden luominen on kuitenkin tyypillisesti hidasta, riskialtista ja kallista. Onneksi kasvua voidaan luoda myös ilman mullistavia innovaatioita! Siihen voi yksinkertaisimmallaan riittää olemassa olevien tuotteiden tai palveluiden aiempaa parempi kaupallistaminen.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tarkempaa kohderyhmämäärittelyä ja hyvää ymmärrystä tarpeista ja odotuksista, uudenlaista paketointia ja kohderyhmälle relevanttia, ymmärryksen päälle rakennettua uutta markkinointiviestinnän konseptia. Yksinkertaistetusti siis tarkoitus tarjota selkeä syy ostaa. Jälleenmyyjämallilla toimittaessa tarvitaan vastaavasti myös kohderyhmä- ja asiakasymmärrystä hyödyntäen artikuloitu selkeä syy myydä. Tämän kaupallistamisosaamisen ja asiakasymmärryksen tarve on tietysti yhtäläinen myös innovaatioissa ja usein suorastaan avain niiden menestykseen. Kaupallistamisessa tarvittavan ymmärryksen muodostamisessa nSight onkin lyömätön kumppani!
Asiakasymmärryslähtöistä kasvua
Olemme nSightilla päässeet osallistumaan monen tyyppisiin kasvuhankkeisiin niin B2B kuin B2C asiakkuuksien parissa. Projektiemme voisi sanoa liittyvän kasvuun jopa varsin usein. Muutama nosto tyypillisistä hankkeista:
Markkina- ja kohderyhmäymmärrys on kasvumahdollisuuksien tunnistamisessa usein se ensimmäinen askel. Käytännössä kartoitamme tuolloin joko jotain uutta tai nykyistä markkinaa, esimerkiksi brändien aseman / kilpailutilanteen ja kuluttajien / asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen kautta. Tässä hyödyllisiä menetelmiä ovat esimerkiksi tarpeisiin ja motiiveihin perustuvat segmentoinnit ja haluttuun kohderyhmään keskittyvä syvällisempi laadullinen tutkimus.
Toinen selkeästi kasvuun kytkeytyvä teema on konseptikehitys. Voimme asiakkaamme kohderyhmää osallistamalla tunnistaa uusia tarpeita ja ideoida tai iteroida tuote- ja palvelukonsepteja. Teemme myös erilaisia konseptitestejä kaikilla tarvittavilla tasoilla ideoista ominaisuuksiin, pakkauksiin ja markkinointiviestintään. Testien avulla autamme asiakkaitamme ennustamaan konseptin kiinnostavuutta ja ymmärtämään, miten onnistumisen edellytyksiä kasvun luomisessa voidaan parantaa edelleen.
Näiden esimerkkien rinnalle mahtuu tietysti monta muutakin kasvupolkua, unohtamatta yrityskauppoja kasvun mahdollistajana. Tutkimustoimisto ei ehkä tule ensimmäisenä mieleen kumppanina yrityskaupoissa, mutta nSight ei olekaan perinteinen tutkimustoimisto! Kollegani Seppo kirjoitti aiemmin kivan kuvauksen rooleistamme yrityskauppojen tukena, tekstin löydät täältä: https://nsight.fi/2023/10/kasvupolkuja-etsimassa-nsight-yrityskauppojen-tukena/
Verottajalta vetoapua
Kasvuun tähtäävä kehitystyön aloittamisen aika on siis juurikin nyt ja me olemme siinä mielellämme apuna. Ja ilahduttavasti jopa verottaja osallistuu kasvutalkoisiin! Uuden luomiseen tähtäävän kehitystyön kustannuksista, sekä palkoista että ulkopuolisen kumppanin kuluista, voi saada ylimääräisen verovähennyksen! Verottaja kertoo tästä tutkimus- ja kehittämistoiminnan verovähennyksestä näin:
Yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on yleinen lisävähennys, joka on 50 prosenttia yhdistelmävähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen verovuosikohtainen vähimmäismäärä on 5 000 euroa ja enimmäismäärä 500 000 euroa. Yleisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2023. Toinen osa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella tehtävä ylimääräinen lisävähennys, joka on 45 prosenttia verovuoden ja tätä edeltävän verovuoden kaikkien yhdistelmävähennykseen oikeuttavien menojen erotuksesta. Ylimääräisellä lisävähennyksellä ei ole vähimmäismäärää, mutta sen verovuosikohtainen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Ylimääräisen lisävähennyksen voi tehdä ensimmäisen kerran verovuonna 2024.
Löydät aiheesta lisätietoa Verottajan sivuilta: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/168751/tutkimus-ja-kehittamistoiminnan-yhdistelmavahennys/
Jos teillä kaivataan tukea kasvupolkujen tunnistamiseen, ota yhteyttä!