YIT – Asiakkaiden odotukset konseptikehityksen ytimessä
Tutkimusyhteistyö auttoi meitä katsomaan asuntokonsepteja aidosti asiakkaiden arjen ja valintaperusteiden kautta. Saimme vahvistusta sille, että kohderyhmäkohtainen lähestymistapamme on oikea, ja konkreettista ymmärrystä siitä, miten voimme kehittää ja sanoittaa tarjoomaamme entistä osuvammin. Yhteistyö oli erittäin sujuvaa ja asiantuntevaa, ja tutkimus toi meille arvokasta näkemystä päätöksenteon tueksi.
Samuli Joki, SVP, Tuotehallinta, Asuminen Suomi, YIT
Tutkimus tarjosi meille arvokasta insightia siihen, miten eri konseptien vahvuudet kannattaa kiteyttää markkinointiviestinnässä. Asiakasymmärryksen avulla pystyimme tarkentamaan, mitkä viestit puhuttelevat kohderyhmiä aidosti ja miten konseptien lupaukset tehdään heille mahdollisimman selkeiksi, kiinnostaviksi ja uskottaviksi.
Minna Hämäläinen, Head of marketing communication, Asuminen Suomi, YIT
Koti on ihmisille paljon enemmän kuin neliöitä, pohjaratkaisuja ja varustelutasoa. Se on arjen sujuvuutta, turvallisuuden tunnetta, oman elämäntilanteen huomioimista ja usein myös yksi elämän suurimmista päätöksistä. Siksi asumiseen liittyvissä valinnoissa yhdistyvät vahvasti sekä käytännölliset tarpeet että henkilökohtaiset odotukset.
YIT on tehnyt mittavaa kehitystyötä tuotejohtamisen parissa kehittääkseen asumisen tarjoomaa entistä paremmin suomalaisten asumisen odotuksia ja tarpeita vastaavaksi. Työn pohjaksi oli tunnistettu neljä keskeistä kohderyhmää mm. asumiseen liittyviin odotuksiin peilaten. Näiden pohjalta YIT oli jo aiemmin uudelleenmääritellyt oman portfolionsa ja luonut kohderyhmäkohtaisia asuntokonsepteja.
Yhteistyömme tavoitteena oli osallistaa kohderyhmät konseptien arviointiin ja jatkokehitykseen. Asumisen tutkiminen on erityisen kiinnostavaa, koska ihmisillä on kodeista usein hyvin selkeitä, perusteltuja ja myös tunnepitoisia näkemyksiä: mikä tekee arjesta toimivaa, millainen ratkaisu tuntuu omalta, mistä ollaan valmiita maksamaan ja mistä ei haluta tinkiä.
Jotta ymmärrys palvelisi mahdollisimman hyvin tarjooman kehittämistä, tutkimukset kohdennettiin tarkasti YIT:n aiemmin tunnistamien kohderyhmien mukaisesti. Tämä oli tärkeää, sillä oletuksena oli, että asumisen tarpeet ja valintakriteerit eroavat konseptien kohderyhmien välillä. Tutkimusten kautta kohderyhmien väliset erot validoituivat, vahvistaen näkemykset kohderyhmäkohtaisen lähestymistavan osuvuudesta.
Kokonaisuus rakentui laadullisista ja määrällisistä tutkimuksista, joilla oli kehitystyössä omat roolinsa. Laadullisissa tutkimuksissa pääsimme ymmärtämään ihmisten reaktioita, perusteluja ja asumiseen liittyviä odotuksia syvemmin: miksi jokin ratkaisu tuntui kiinnostavalta, mikä herätti epävarmuutta ja millä tavalla konseptien lupaukset tulisi konkretisoida. Kasvotusten toteutetuissa fokusryhmäkeskusteluissa osallistujat arvioivat asumisen ratkaisuja omasta arjestaan ja elämäntilanteestaan käsin. Määrälliset tutkimukset puolestaan auttoivat tarkentamaan, miten laajempi kohderyhmä suhtautuu eri ratkaisuihin ja mitkä odotukset, ominaisuudet ja päätöksentekokriteerit korostuvat valinnoissa.
Yhteistyön tuloksena YIT sai käytännönläheistä ymmärrystä siitä, miten suunnitellut konseptit vastaavat kohderyhmiensä tarpeisiin ja missä niitä kannattaa edelleen kehittää. Eri konseptit osoittautuivat tarpeita ajatellen erittäin osuviksi, ja tutkimukset auttoivat tunnistamaan, mitkä tekijät tätä osuvuutta erityisesti rakentavat. Samalla työ toi näkyviin, millaiset ratkaisut koetaan arjessa merkityksellisiksi, mitkä lupaukset vaativat tarkempaa konkretisointia ja miten tarjoomaa voidaan sanoittaa tavalla, joka tuntuu kohderyhmistä uskottavalta ja kiinnostavalta.
Kokonaisuus tuki YIT:n asiakaslähtöistä tarjooman kehittämistä tuomalla päätöksenteon tueksi tutkittua ymmärrystä asiakkaiden arjesta, odotuksista ja valintaperusteista. Samalla se auttoi rakentamaan yhteistä näkemystä siitä, miten tuotejohtamista voidaan viedä eteenpäin asiakkaiden tarpeista käsin.