HSL – Työmatkaliikkumisen tutkimuksesta voimaa asiakasymmärrykseen

Tutkimus osoitti hyvin miten työmatkoihin, työnteonpaikkaan ja liikkumisen tukemiseen kohdistuvat odotukset ovat muuttuneet. Varsinkin arjen sujuvuus on ratkaisevassa asemassa, kun työntekijä miettii lähteäkö toimistolle vai ei. Työntekijät odottavat työnantajalta myös tekoja sen eteen, että työpaikalle tuleminen olisi mahdollisimman vaivatonta.
Nina Seppä, Markkinointipäällikkö
HSL:n eli Helsingin seudun liikenteessä tehdään paljon työmatkoja. Pandemian myötä liikkumisen tarve on kuitenkin muuttunut ja työmatkaliikenteessä HSL:ää haastaa vakiintuneet etätyötottumukset.
Samaan aikaan monella työpaikalla keskustellaan työnteon paikoista ja hybridityön sujuvoittamisesta, johon työmatkan tukeminen voi olla ratkaiseva kannustin.
Tarkentaakseen omaa ymmärrystään työntekijöiden ja työnantajien toiveista ja odotuksista HSL päätti toteuttaa työmatkaliikkumista, työn tekemisen muotoja ja työmatkaetua koskevan tutkimuksen. Tutkimus toteutettiin kolmiosaisena: ensin hahmoteltiin työmatkaliikkumisen teemoja työssäkäyvien joukossa, toiseksi toteutettiin laaja kyselytutkimus HSL-alueella asuvien työssäkäyvien keskuudessa ja kolmanneksi pureuduttiin haastattelututkimuksella työnantajien ajatteluun.
Tutkimuskokonaisuus loi monipuolisen ja syvää luotaavan kuvan niin työn tekemisestä kuin työmatkaliikkumisesta. Se osoitti, että miltei puolet tekee lähityötä lähes päivittäin ja noin viidesosa etätöitä päivittäin. Lähityötä ja etätyötä yhdistelevä hybridityö on yleistä HSL-alueella, ja 61 % kyselytutkimukseen vastanneista tekisikin mieluiten hybridityötä.
Joukkoliikenne on selvästi suosituin tapa matkustaa työmatkoja. 63 % alueen työssäkäyvistä käyttää joukkoliikennettä työmatkoihinsa, mikä tekee siitä pääkaupunkiseudun suosituimman työmatkaliikkumisen muodon. Joukkoliikenteen suurimpia vahvuuksia ovat sen helppous, nopeus, stressittömyys ja edullisuus.
Tutkimuksen keskiössä ollut työmatkaetu osoittautui myös erittäin vetovoimaiseksi. 76 % HSL alueella asuvista työssäkäyvistä on sitä mieltä, että työnantajien pitäisi tarjota työntekijöilleen työmatkaetua. Tarkan analyysin kautta tunnistimme keitä työmatkaetu erityisesti puhuttelee ja keille se ei ole yhtä hyödyllinen.
Työmatkaedun vahvuudet tulivat hyvin selviksi työnantajien kannalta. Työmatkaetu parantaa työnantajan arvostusta työntekijöiden silmissä, se saa ihmiset liikkeelle, sekä aktivoi ja tukee lähityön hyviä puolia. Tutkimus osoitti konkreettisesti, että työmatkaetu sopii monenlaisille työnantajille ja työntekijöille monipuolisten vahvuuksiensa ansiosta.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 120 HSL-alueella asuvaa työssäkäyvää henkilöä. Yhteensä HSL:n alueella käy työssä noin 750 000 henkilöä. Selvityksen virhemarginaali on korkeintaan 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen tuloksista tarkempaa tietoa HSL:n sivuilla osoitteessa: https://www.hsl.fi/yrityksille/tuotteet-ja-palvelut/tyomatkaetu/tutkimusraportti-hybridityo-ja-tyomatkaliikkuminen