Indeksit eivät kuulu vain kansantaloustieteeseen!
Suomalaisille indeksit ovat tuttuja mediasta. Uutisissa puhutaan elinkustannusindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja erilaisista ansiokehitystä kuvaavista indekseistä, kun seurataan inflaatiota, palkkojen kehitystä tai vaikkapa vuokrien tasoa. Yhteistä näille on se, että ne tiivistävät valtavan määrän yksityiskohtaista tietoa yhdeksi luvuksi, jonka avulla kansantalouden isoja ilmiöitä on helpompi seurata, vertailla ja ymmärtää. Sama ajattelutapa toimii erinomaisen hyvin myös paljon pienemmässä mittakaavassa. Indeksi ei ole vain kansantaloustieteen työkalu, vaan siitä on suuri hyöty myös yksittäisen organisaation näkökulmasta. Indeksilaskennan avulla moninaisesta kokonaisuudesta koostetaan yksinkertaistettu, helpommin viestittävä ja seurattava näkymä. Lue lisää, miten asiakkaamme hyödyntävät tätä käytännössä.
Miten indeksi toimii käytännössä?
Indeksit ovat käytännössä yhdistelmämittareita, jotka koostavat useamman näkökulman yhdeksi luvuksi. Samassa indeksissä voidaan siis huomioida useita eri tavalla mitattuja näkökulmia, esimerkiksi tutkimuksilla kerättyjä tunnuslukuja, asiakaskokemusta ja taloudellisia mittareita, sillä indeksointi mahdollistaa eri yksiköissä olevien tunnuslukujen muuttamisen vertailukelpoiseksi kokonaisuudeksi. Indeksin eri osa-alueille voidaan myös antaa erilaiset painoarvot sen mukaan, mikä on liiketoiminnan tai strategian toteutumisen kannalta tärkeintä.
Kun useat yksittäiset mittarit yhdistetään indeksiksi, yksittäiseen kysymykseen tai tunnuslukuun liittyvä “melu” ja satunnaisvaihtelu tasoittuvat, ja tuloksena on vakaampi ja luotettavampi kuva mitattavasta ilmiöstä. Seurannan kannalta oleellista on, että yhden indeksin avulla voidaan myös vertailla eri yksiköiden, palveluiden tai vaikka asiakasryhmien tilannetta ja kehitystä. Laajoja ilmiöitä seurattaessa voidaan tarkastella varsinaisen pääindeksin lisäksi myös joukkoa alaindeksejä.
Käytännössä indeksin määrittelyyn ja seurantaan on kaksi vaihtoehtoa.
- Kiinteä asteikko, esim. 0–100, jolloin jokainen mittaus on itsenäinen kokonaisuus ja jo ensimmäinen kierros kuvaa kuin hyvä tilanne on
- Ensimmäisen mittauksen ankkurointi, jossa ensimmäinen tulos määritellään arvoksi 100. Seuraavissa mittauksissa kehitys suhteutetaan aina tuohon lähtötasoon, jolloin kehityksen seuranta on selkeää, mutta ensimmäinen mittaus ei vielä kerro lähtötilanteesta paljoakaan.
Molemmilla on paikkansa, mutta usein yritystason mittareissa seurataan kiinteää asteikkoa. Seuraavassa muutama esimerkki siitä, minkälaisia indeksejä olemme yhdessä asiakkaidemme kanssa rakentaneet.
Asiakkuusindeksi – vertailukelpoinen kokonaiskuva asiakaskokemuksesta ja -uskollisuudesta
Asiakkuusindeksi on esimerkeistä pitkäikäisin ja varmasti tunnetuin. Kyseessä on yhteistyössä Asiakkuusmarkkinointiliiton kanssa vuosittain toteutettava tutkimus, joka kuvaa suomalaisten kuluttaja-asiakkaiden kokemuksia omien palveluntarjoajiensa toiminnasta. Indeksissä muodostetaan omat tunnusluvut sekä asiakaskokemukselle että asiakasuskollisuudelle. Molempien indeksilukujen taustalla on useita teemaa kuvaavia yksittäisiä tutkimuksessa kerättyjä faktoja.
Asiakkaillemme Asiakkuusindeksi tarjoaa sekä yksinkertaisen vertailuluvun että sen taakse avautuvan analyysin. Indeksin avulla on helppo nähdä:
- miten oman yrityksen toiminta näyttäytyy asiakkaille suhteessa kilpailijoihin
- mitkä asiakkuuden osa-alueet ovat vahvuuksia
- missä odotukset ja kokemus eivät vielä kohtaa
Näiden rinnalla itse tutkimuksessa kerätään myös paljon muuta kuluttajamarkkinoihin liittyvää tietoa mm. yritysten koetusta vastuullisuudesta ja AI:n hyödyntämisestä ostopoluilla.
Rakennustiedon vaikuttavuusindeksi – miten seurata toiminnan vaikuttavuutta laajasti?
Rakennustieto on luotettava tietopalvelukumppani rakentamisen elinkaaressa kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille. Yrityksen yhtenä strategisena tavoitteena on tarjota tietoa ja palveluita, jotka tuottavat arvoa tehokkaasti ja vastuullisesti laajasti koko toimialalle. Yhdessä luomamme vaikuttavuusindeksi yhdistää Rakennustiedon vaikuttavuuden eri ulottuvuudet yhdeksi tunnusluvuksi, huomioiden käytännössä sekä asiakkaiden ja sidosryhmien mielikuvat että liiketoiminnan kovat mittarit. Vaikuttavuusindeksiä hyödynnetään Rakennustiedossa sekä vuositason tavoiteasetannassa, strategian jalkautumisen seurannassa ja palveluiden kehittämisessä. Rakennustiedolle on tärkeää mitata vaikuttavuuden kehittymistä säännöllisesti luotettavalla menetelmällä.
Suomalaisen Työn työelämäindeksi – näkökulmia suomalaiseen työelämään
Uudistetun strategiansa myötä Suomalainen Työ haluaa profiloitua aiempaa vahvemmin kotimaisen työn asiantuntijuutta ja työpositiivisuutta edistävänä äänenä ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Tämän tueksi organisaatiossa tunnistettiin tarve tutkimustiedolle, joka mahdollistaisi keskustelun avauksia positiivisesta työelämäpuheesta, nostaisi esiin uusia mediaakin kiinnostavia näkökulmia ja mahdollistaisi myös kehityksen seurannan.
Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi loimme yhdessä Työelämäindeksin, tutkimuksen, joka kuvaa suomalaisen työväestön näkemyksiä, kokemuksia ja odotuksia työstä. Tutkimuksen sisällöstä koostetaan myös itse indeksi, jonka kehitystä seurataan kaksi kertaa vuodessa. Indeksi toimii sekä mittarina kehitykselle että tarinankerronnan välineenä. Yksi luku kertoo tilanteesta, mutta kokonaisuus mahdollistaa syventymisen sen taustalla vaikuttaviin teemoihin.
Yhteenveto: milloin indeksilaskenta on hyvä idea?
Indeksilaskenta on erityisen hyödyllistä, kun:
- mitattava ilmiö on monimutkainen ja koostuu useista osa-alueista
- mittaus toistuu säännöllisesti
- tuloksille halutaan yksi selkeä tunnusluku, mutta myös mahdollisuus pureutua taustalle
- mittausta halutaan hyödyntää sekä johtamisessa että viestinnässä.
Hyvin rakennettu indeksi järjestää tiedon selkeäksi kokonaisuudeksi. Se auttaa organisaatiota näkemään, missä nyt ollaan, mihin suuntaan ollaan menossa ja miten omat toimet vaikuttavat.
Jos pohdit, voisiko indeksilaskenta helpottaa tiedon yhteen koostamista ja hyödyntämistä myös teidän organisaatiossanne, ota yhteyttä!