Millaista on liiketoiminnallinen viisaus vuonna 2024?

Käsitys taloudesta ja ympäröivästä yhteiskunnasta heijastelee koettua elämäämme, sosiaalisia verkostoja ja niiden muovaamaa näkemystä maailmasta. Rakennamme ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa yhdessä koettua todellisuutta: voitaisiin siis sanoa, että olemme toistemme ympäristö. Nykyajassa, missä uutisvirran vyöry ja sen eri aallot voivat viedä mukanaan, on tärkeää tunnistaa, se mikä on ympärillä muuttuvaa harhaa ja toisaalta se mikä luo pysyvyyttä ja turvallista jatkumoa. Pohdin tässä kirjoituksessa tätä ajatusta nimenomaan kohderyhmätutkimuksen ja liiketalouden näkökulmista.

Ympäristöön tällä vuosikymmenellä kertynyt taakka maalaa maailman ja oman talouden näkymiä varovaisiksi ja levottomiksi. Onko kuitenkaan se mitä tutkimukset ja niistä kirjoittava media kuitenkaan koko totuus? Kyselytutkimukset maailman näkymistä eivät enää ehkä olekaan oikeassa. Osa kyselyistä voi olla ehkä jopa irtautunut todellisuudesta, niiden takana olevat paneelit eivät enää vastaakaan todenmukaisesti sitä mitä ajatellaan tai ne eivät tavoita monikultturisoitunutta väestöä. Tämä luo päättäjille ja kuluttajille lisää hämmennystä ja epävarmuutta. Mihin oikeastaan voimme sitten luottaa?

Lääkkeeksi ymmärryksen kasvattamiseen ja luottamuksen luomiseen tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ihmisymmärrystä, menetelmien yhdistämistä näkemykseksi – kvalin ja kvantin tiivistä vuoropuhelua, skenaariotyötä, systeemistä ymmärrystä ja sosiopsykologista ihmisymmärrystä. Sekä vuoropuhelua ja yhteistä keskustelua entistäkin enemmän, kuplarajat ylittäen. Talouden ja markkinoiden juuret ulottuvat syvälle yhteiskunnan mullasta, ihmisten välisestä toiminnasta, sosiaalisista suhteista. Markkinat eivät ole irrallisia saarekkeita, vaan nimenomaan ihmisten toiveista ja peloista versovia ekosysteemejä.

Kaupankäynti vaihdantataloutena on ajan saatossa osoittautunut muutoskestäväksi sosiaaliseksi toiminnaksi ihmisten välillä, lamaan ajoittain laskeutuvaksi ja siitä taas nousukauteen taipuvaksi. Spekulaatioiden tuomat hypetykset, yli- ja aliarvostukset tasoittuvat markkinamekanismien kautta. Kaupankäynti ei ainoastaan reagoi talouden mittareihin vaan luo niitä . Se mikä huolettaa meitä huomisessa ja se mitä tiedämme menneestä määrittää tämän päivän markkinahinnan. Vastaavasti se mihin uskomme huomisessa luo kasvavien odotusten ja arvostuksen nousua. Tämä on jatkuva ja dynaaminen prosessi.

Talous ja liiketoiminta ovat aina olleet ihmisten välistä vuoropuhelua, teknologian aikakaudella entistäkin enemmän ja monipuolisemmin. Vaihtotalouden peruspilari on ostajan ja myyjän välille syntyvä sopimus arvosta – oli mittari sitten euro tai muu valuutta. Yhteisen arvon luominen ja siihen keskittyminen on paras ja tehokkain tapa luoda luottamusta. Teknologia antaa lisää nopeutta ja tehoa transaktioihin. Silti jokaista algoritmiäkin on ollut suunnittelemassa ja hallitsee yhä ihminen. Robotit ja teköäly eivät ole ottaneet meiltä valtaa pois, ainakaan vielä.

Vaalivuonna 2024 vallitseva epävarmuus koettelee perusluottamusta ja vie helposti kohti ylivarovaisuutta ja jämäyttävää huolestumista. Toisaalta vankka usko tulevaisuuteen määrittää, kuinka voimakkaasti tartumme kasvun mahdollisuuksiin tai sen kuinka tiukasti pidämme kiinni olemassa olevasta ja jo saavutetusta. Muutos on elämän vakio, sitä vastaan emme voi pitkällä tähtäimellä taistella. Muutos luo uutta ja samalla muovaa entistä. Myrskyn jälkeen on tyyntä ja pouta.

Taloushistorian opit kertovat, että markkinoiden suurimmat muutokset ja kasvun hetket syntyvät kriisien keskellä – silloin, kun muut ovat varuillaan. Aktiivinen toiminta ja sopeutuminen ovat selviytymisen ja uuden kasvun kulmakiviä. Tänään, kun psykologinen maisema määrittää talouden näkymiä, on markkinatutkimus enemmän kuin koskaan yrityksen suuntavaiston vahvistaja, kompassi. Se ei ainoastaan johdata meitä läpi sumun, vaan paljastaa uusia mahdollisuuksia siellä, missä emme osanneet odottaa. Tarvitaan tietoa juuri siitä missä ja miten voidaan luoda kasvua, kaikista suihkuvirtauksista, diktaattorien vallanhimosta, propagandasta, rajusta poliittisesta retoriikasta ja sodista huolimatta.

Liiketoiminnassa on kyse liikkeestä – pysähtyminen ja taantuminen on vastakohta kasvulle. Tänä vuonna, kun haasteet ovat suuria, rohkaisen suomalaisia yrityksiä ja päättäjiä katsomaan yli nykyhetken horisontin. Meillä on Suomessa kaikki tarvittava osaaminen, älykkyys ja yhteisöllinen tahto vaurastua. Kääntäkäämme siis fokus kansainvälisille vesille ja uskaltakaamme astua ulos omalta mukavuusalueeltamme. On meistä kiinni millaisen maailman voimme luoda itsellemme tulevaisuudessa. Nykyvalinnnat luovat tämän tulevaisuuden.

Emme kasva säästämällä ja kulukurittamalla itseämme henkihieveriin. Kehitys vaatii uusia investointeja ja oppimista. En itse usko, että tekoälykään antaisi tähän yksiselitteisisiä ja kaikenkattavia hopealuoteja. Se on toki yksi toimintaamme kiinnostava työkalu muiden joukossa, sisältöjen, nopean ymmärrätämisen ja uuden yhdistelyn runsaudensarvi. Mutten usko silti siihen, että AI silti muuttaisi ihmisyyttä ratkaisevasti erilaiseksi. Kannustan kuitenkin ottamaan vastaan maailman tarjoamat mahdollisuudet – ne ovat siellä odottamassa rohkeita käsivarsia ja sinne rohkeasti vastavirtaan suuntaavia toimijoita – ihmisinä ihmisille. Olemme toistemme ympäristö, niin hyvässä kuin pahassakin.

Olisi hieno keskustella kanssasi lisää siitä, miten voimme yhdessä luoda uutta kasvua. Ottaa uusia askelia kohti parempaa yhteistä tulevaisuutta – ymmärtäen, arvostaen ja ennakkoluulottomasti toimien.

Kasvotusten, tässä ja nyt.

Tommi
044 – 793 93 08